Sasajan blogi 10.12.2022

Tervehdys täältä kentänreunalta! Tässä tuli todettua, että flunssakautta eletään ja sitä ei uskalla toipilaana vielä syöksyä jonon jatkeeksi. Tosin vaihtopenkiltä avautui huikeat maisemat pelikentälle ilman, että tarvitsi kärsiä kaatosateesta, tuulesta tai kylmyydestä.

Treeni aloitettiin liikesarjalla ja korealaisilla numeroilla.  Aktiivinen muisti toimii 1-5 ja passiivinen 6-10. Siinä itsekin tuli tapailtua liikesarjaa ja tuli todettua, että miten voi myös unohtaa niin nopeasti, vaikka sarja on sinänsä kaunis ja helppo. Vai johtuuko se tästä korkeasta keski-iästä? Nuorena sitä muisti vaikka minkälaista koreografiaa tai esteratsastusradan järjestystä mutta nykyisin sitä kävelee useampaan kertaan keittiöön havahtuen, ettei ottanut vieläkään kahvikupposta mukaan… vai tuliko se jo juotua?

 

Kuorossahan on kaanon, eli lauletaan usealla eri äänellä samaa kappaletta. Nyt seuraavaksi opettajamme komensi Chon-Ji:n kaanonina. Ensimmäinen aloittaa sarjan ensimmäisen liikkeen ykkösellä, seuraava muodossa kakkosella ja lopulta muoto päätyi vähän niin kuin Kuopion torille, parhaaseen kalakukkosesonkiaikaan. Osa selkeästi noudattaa mallioppimista, kuten minäkin ja toisilla itsenäinen tekeminen on se ”oma juttu”. Sama tehtiin myös silmät kiinni ja sepä vasta metkan näköistä olikin!

Vilkuilen aina ei-nyt niin salaa, miten naapuri tekee ja miten päin se nyrkki nyt olikaan. Pitänee laittaa YouTubesta nauha pyörimään ennen vyökokeita, sillä nyt oma osaamisen taso on sama kuin yrittäisi opettaa norsua hyppäämään. Lisäksi tämä juro suomalainen oli sujauttanut reippaasti lapaset taskuun ja tämä on hyvin epäkohteliasta. Samoin kun kengänpohjalla osoittaminen toista kohtaan. Nämä asiat menivät things-not-to-do-listalleni. Saliin tullessa pitää kiinnittää huomiota myös kohteliaisuussääntöihin.

Pääsimme myös ohjaamaan toisiamme kotoisasti sujuvalla korean kielellä. Ne viisi tehokkaasti muistiin painettua numeroa pääsi käyttöön, kun jokainen vuorostaan, myös tämä viisivuotias tenavani, asetuimme muodon eteen ja Chon-ji lähti käskystä.  Sinänsä ujosta lapsesta on kuoriutunut oikea tähtönen. Täytyy antaa tästä isot kiitokset ohjaajamme Punin pedakologisille taidoille, hän osaa olla tiukka tarvittaessa ja todella ystävällinen ottaessaan ryhmän pienimmät huomioon. Ei ole helppoa ohjata ryhmää missä taitotasot vaihtelevat ja ikähaarukka muistuttaa haitaria palkeet auki.  Piti ottaa oikein liikkuvaa kuvaa todistusaineistoksi, kun tähtönen suoritti yksin opettajan mallista ryhmän edessä Chon-Jiä. Harrastuksesta on löytynyt hänelle myös kaveri, jonka kanssa on kiva vähän huilata ja supista sivussa.

Lopussa Chon-Ji otti junamaisen muodon ja veturi pääsi aina jonon taaimmaiseksi. Kyllä se on vaan niin, että kovin monta kertaa ei voi enää kuikuilla naapurilta. Kotona isommat lapseni selittivät ihan tohkeissaan, että kyllä me äiti opetetaan sua. Käännyt kato sinne käden puolelle. Ja palmok tarkoittaa tätä osaa kädestä! Jos joku on iskostunut muistiini, niin on niunja-seisonta. Nojaa vain reteesti taaksepäin niin, että etureittä alkaa hapottamaan hetken kuluttua. Yleensä samaan aikaan tulee myös teoriaosuutta, jolloin seisomme hievahtamatta asennossa etureiden huutaessa  samanaikaisesti ruisleipää.

Taekwon-do:ssa on 24 liikesarjaa, joiden suorittaminen ei ole liikkeiden läpi rymistelemistä. Ne vaativat tarkkuutta, kehonhallintaa, hengitystekniikkaa ja ennen kaikkea sitä muistikapasiteettiä.

Tässäpä on sitten haastetta viimeistään eläkepäiville, pysyy mieli virkeänä!